Koonnissani painottuvat kuitenkin ensimmäisenä vastanneiden ajatukset. Laiskanläksynä niille, joilta blogimerkintä jäi tekemättä: sijoittakaa muiden vastaukset seuraaviin luokkiin (jotka heijastavat Kielioppi koulussa -teoksen takakansitekstiä ja teidän ajatuksianne).
Kielioppia opetetaan a. itseisarvona, b. tekstitaitojen ja ilmaisun vuoksi, c. kulttuuritietona, d. yleissivistyksenä, e. metakielellisten taitojen tai ajattelutaitojen vuoksi, f. vieraiden kielten oppimisen avuksi ja g. koska kielioppi on osa ihmisyyttä. Mitkä luokat korostuvat kurssilaisten ajatuksissa?
Viikolla 37 olemme tarkastelleet sanaluokkia ja havahtuneet siihen, mistä "Leila" kirjoitti blogissaan http://suomenkielioppiaetsimassa.blogspot.com/2011/09/kieliopin-opettamisestahttp.html: "Kouluissa opetettava kielioppi on ikään kuin yksinkertaistetumpi suomen kieliopin muoto, mutta kieltä tarkastellessa eteen tulee mutkikkaampia muotoja joita ei koulussa opeteta. Lähtiessään tutkimaan kieltä ja sen rakennetta tarkemmin törmää väistämättä epäselvyyksiin. Yksi sana voi kuulua kahteen sanaluokkaan." Ajattelen itsekin, että luonnollisen kielen monimuotoisuus voi olla jollekulle opettajalle painava syy pitäytyä oppikirjan materiaalissa, josta on pyritty karsimaan mahdollisuuksia löytää vaikkapa juuri sanaluokkakategorioiden hankalimpia rajatapauksia.
Kuitenkin siinäkin tapauksessa että tarkasteltavat tekstit valitaan huolellisesti etukäteen ja niitä ehkä muotoillaankin hankalia kohtia karsien, sanaluokkien tunnistaminen ei yleensä onnistu pelkällä "X vastaa kysymykseen Y" -strategialla - kaikkia adjektiiveja ei siis löydä kysymyksellä "millainen". Tee blogimerkintä siitä, millaisia strategioita käytät eri sanaluokkien tunnistamiseen. Käsittele kahta tai kolmea sanaluokkaa - älä tyydy vain yhteen. Miten opettaisit erilaisten päättelystrategioiden käyttämistä sanaluokkien yhteydessä? Tee merkintäsi lauantaihin 24.9. mennessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti