Laiskanläksyjä

Tässä mahdollisuuksia niille, jotka olivat joltakin ryhmäkerralta poissa tai eivät ehtineet tehdä blogimerkintää säädetyssä ajassa.

Jos et ollut ryhmässä to 8.9. referoi blogissasi moodlesta löytyvä Alhon ja Korhosen artikkeli Kielioppia kouluun.
Jos et ollut ryhmässä pe 9.9. referoi blogissasi Kuljun ja Mäkisen artikkeli Sanelukirjoituksen arviointi. Se on ilmestynyt Virittäjä-lehdessä vuonna 2009 numerossa 4. (Lehteä löytyy kaikista hyvin varustetuista kirjastoista.)
Jos et ollut ryhmässä 15.9. tai 16.9. referoi blogissasi Pynnösen artikkeli Alakoululaiset oppivat (meta)kieltä. Artikkeli on julkaistu teoksessa Kielioppi koulussa, jonka ovat toimittaneet Minna Harmanen ja Mari Siiroinen. Teos on Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja XLX vuodelta 2006.

Toisen blogimerkinnän - miten tunnistan sanaluokat - voi korvata referoimalla Pirjo Kuljun artikkelin Äidinkielen kieliopin ulottuvuudet, joka on julkaistu teoksessa Cygnaeuksen viitoittamalla tiellä. Ohessa linkki.
https://www.uta.fi/laitokset/okl/hokl/dokumentit/juhlakirja.pdf

Referaatti tarkoittaa tässä yhteydessä alkuperäiselle sisällölle uskollista selostusta keskeisestä sisällöstä. Referaatissa voi olla myös referoidun sisällön kommentointia. Osoita kuitenkin kielellisesti, mikä on alkuperäistekstin ajatuksia, mikä omaasi.

Miten tunnistan sanaluokat?

Viikolla 36 lähdimme liikkeelle pohtimalla omaa motivaatiotamme kieliopin opettajina vastaamalla kysymykseen, miksi opettaa kielioppia. Samoin lähdimme rakentamaan omaa käyttöteoriaamme kieliopin opettamisesta vastaamalla kysymykseen, miten opettaa kielioppia. Olen nopeasti koostanut ajatuksianne Prezi-esitykseksi, jonka pitäisi löytyä linkistä:  http://prezi.com/vykte7dws8eh/present/?auth_key=wn2n2ud&follow=sara.routarinne@helsinki.fi 

Koonnissani painottuvat kuitenkin ensimmäisenä vastanneiden ajatukset. Laiskanläksynä niille, joilta blogimerkintä jäi tekemättä: sijoittakaa muiden vastaukset seuraaviin luokkiin (jotka heijastavat Kielioppi koulussa -teoksen takakansitekstiä ja teidän ajatuksianne). 

Kielioppia opetetaan a. itseisarvona, b. tekstitaitojen ja ilmaisun vuoksi, c. kulttuuritietona, d. yleissivistyksenä, e. metakielellisten taitojen tai ajattelutaitojen vuoksi, f. vieraiden kielten oppimisen avuksi ja g. koska kielioppi on osa ihmisyyttä. Mitkä luokat korostuvat kurssilaisten ajatuksissa?

Viikolla 37 olemme tarkastelleet sanaluokkia ja havahtuneet siihen, mistä "Leila" kirjoitti blogissaan http://suomenkielioppiaetsimassa.blogspot.com/2011/09/kieliopin-opettamisestahttp.html: "Kouluissa opetettava kielioppi on ikään kuin yksinkertaistetumpi suomen kieliopin muoto, mutta kieltä tarkastellessa eteen tulee mutkikkaampia muotoja joita ei koulussa opeteta. Lähtiessään tutkimaan kieltä ja sen rakennetta tarkemmin törmää väistämättä epäselvyyksiin. Yksi sana voi kuulua kahteen sanaluokkaan." Ajattelen itsekin, että luonnollisen kielen monimuotoisuus voi olla jollekulle opettajalle painava syy pitäytyä oppikirjan materiaalissa, josta on pyritty karsimaan mahdollisuuksia löytää vaikkapa juuri sanaluokkakategorioiden hankalimpia rajatapauksia. 

Kuitenkin siinäkin tapauksessa että tarkasteltavat tekstit valitaan huolellisesti etukäteen ja niitä ehkä muotoillaankin hankalia kohtia karsien, sanaluokkien tunnistaminen ei yleensä onnistu pelkällä "X vastaa kysymykseen Y" -strategialla - kaikkia adjektiiveja ei siis löydä kysymyksellä "millainen". Tee blogimerkintä siitä, millaisia strategioita käytät eri sanaluokkien tunnistamiseen. Käsittele kahta tai kolmea sanaluokkaa - älä tyydy vain yhteen. Miten opettaisit erilaisten päättelystrategioiden käyttämistä sanaluokkien yhteydessä? Tee merkintäsi lauantaihin 24.9. mennessä.

Miksi opettaa kielioppia - ja miten?

Jo sana "koulukielioppi" kertoo, että koulu ja kielioppi kuuluvat käsitteellisesti yhteen. Sanan sisältö on kuitenkin muuttunut ja muuttumassa. Opettaminen pelkän koulukieliopin perinteen vuoksi ei tunnu mielekkäältä.
- Miksi minä siis opet(t)a(isi)n kielioppia?
- Miten opetan kielioppia? 
- Onko sillä väliä, kumpaan kysymykseen vastaan ensiksi? Mitä menetelmäni kertovat tavoitteista? Miten tavoitteet vaikuttavat menetelmiin?
Miten oppikirjat vastaavat näkemykseeni siitä, miksi ja miten kielioppia pitäisi opettaa?

Vastaa tähän tehtävään kirjoittamalla blogimerkintä, jossa otat kantaa esittämiini kysymyksiin tai jossa pohdit jostakin muusta näkökulmasta omaa näkökulmaasi kieliopin opettamiseen. Linkitä tehtävänantosi omaan blogimerkintääsi niin vastauksesi rekisteröityy. Käy myös katsomassa, mitä muut kurssilaiset ovat ajatelleet kieliopin opettamisesta.

Yksi vastaus miksi-kysymykseen on opetussuunnitelma. Se velvoittaa.
Perusopetuksen opetussuunnitelmassa hyvän osaamisen kuvaukseen kuuluu 5. luokalla, että "oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän
• hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä
ja tuottamisessa
• on tottunut tarkastelemaan tekstiä kokonaisuutena ja erottelemaan sen osia, osaa etsiä
ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä sanoja merkityksen ja taivutuksen
perusteella sanaluokkiin
• tietää, että verbeillä voi ilmaista aikaa ja persoonaa
• hahmottaa yksinkertaisen tekstin lauseista subjektin ja predikaatin sekä hahmottaa
lauseen tekstin osaksi - -".

Tervetuloa

Suomea toisena kielenä opetteleville tavataan tolkuttaa, että suomi on erilainen kieli, ei vaikea. It's different, not difficult. Miten ja mitkä kielet ovat vaikuttaneet suomen kieleen aikojen saatossa? Kohdistuvatko vaikutukset vain sanastoon vai myös kielen muille alueille? Voit virittäytyä aiheeseen pohtimalla, mitä Ismo Alangon lyriikka sanoo aiheesta.

Kun Suomi putos puusta oli kaunis kesäsunnuntai
hölmistynyt ihmislapsi vaihtoi oljet parkettiin
hikisiltä poskipäiltä räkä valui minne lie
koskenkorva körttikansan nirvanaan vie

Karjalainen kierosilmä katsoi näyttöpäätteeseen
Litmaskunto osti pullon Beaujolais'ta murheeseen
savolainen juniori 'acid haussiin' män'
pohjiks' veti pontikkaa ja päälle enemmän

Kun Suomi putos puusta kaikki kävi äkkiä
ei nähty itse sikaa eikä edes säkkiä
kun Suomi putos puusta maito oli milkkiä
pilkkisaalis pakasteita, yöt blackia,
Kun Suomi putos puusta kaikki kävi äkkiä

Suo, kuokka ja Jussi,
Martti Luther ja muovipussi
Saksa ja Ruotsi ja Venäjä huokas' kuin yhdestä suusta
kun Suomi putos puusta

Kun Suomi putos puusta, aikarauta näytti seitsemää
kahdeksalta jalka poikki tasoelinkisoihin
toinen jalka navetassa, toinen tenniskentällä
toinen käsi utareella, toinen kaukosäätimellä

Metsäläinen mielikieli vatkaa suuta suurempaa
Savusaunan pimeydessä datanomin onni saa
Hämäläisen Veijo kääntää kiinalaista pitsaa
Kolumbuksen hansaherkun nimiin vääntää risukimpun

Suomi putos puusta kaikki kävi äkkiä,
ei nähty itse sikaa eikä edes säkkiä
kun Suomi putos puusta maito oli milkkiä
pilkkisaalis pakasteita, yöt blackia,
kun Suomi putos puusta kaikki kävi kovin äkkiä

Suo, kuokka ja Jussi
Martti Luther ja muovipussi
Lappi ja Kainuu ja Karjala huokas' kuin yhdestä suusta
kun Suomi putos puusta

kun Suomi putos puusta kaikki kävi äkkiä
ei nähty itse sikaa eikä edes säkkiä
kun Suomi putos puusta maito oli milkkiä
pilkkisaalis pakasteita, yöt blackia,
kun Suomi putos puusta kaikki kävi kovin äkkiä